Posts with category - Koirat

Julkkisten rakkaat karvaturrit

Ihmisen paras ystävä on ehdottomasti koira. Koirat ovat lähellä sydämiämme siinäkin mielessä, että viikonloppuisin jostain syystä kello 23.00 jälkeen kaupungin keskustassa ihmiset muuttuvat käytökseltään koiriksi. Ehkäpä tämä on kiitollisuutemme osoitus kotona ulvoville koirille, jotka odottavat paluutamme kotiin.

Oli miten oli, koirat ovat myös ylivoimaisesti eniten edustettu eläinlaji massamediassa ja myös populaarikulttuurissa. Tästä kiitos julkisuuden hahmoille, jotka ovat pyyteettömästi ulkoiluttaneet koiriansa paparazzien edessä. Listataan muutama tunnetuin julkkis, kelle koirat ovat lähellä sydäntä.

Cesar Millan

Tunnetuin koirien rakastaja on noussut julkisuuteen nimenomaan koirien avulla. Cesar Millan, tämä ruskettunut ”koirakuiskaaja”, kesytti aggressiivisia koiria omassa tosi-tv-ohjelmassaan ”Dog Whisperer with Cesar Millan”, josta tuli koiraihmisten lisäksi yksi naisten suosituimmista televisio-ohjelmista. Syy tähän voi hyvinkin olla Cesarin hurmaava olemus tai myös vaihtoehtoisesti naisten epätoivoinen yritys kouluttaa omaa lemmikkiään (tai sohvalla kaljaa kittaavaa karvamahaa). Oli miten oli, Cesar Millan toi koirat esille aina yhtä mielenkiintoiseen Reality TV –maailmaan uudella viihdyttävällä tavalla.

Paris Hilton

Taisit jo uumoilla että listalla tulisi olemaan kaikkien rakastama Paris Hilton. Harva meistä edes tietää, miksi Paris Hilton on kuuluisa, emmekä varmasti tule ikinä ymmärtämään tämän kauniin neidon menestyksen salaisuutta.

Joka tapauksessa, Paris Hiltonin Louis Vuittonin laukusta löytyi kaikenlaisten hilpetöörien lisäksi myös koira nimeltä Tinkerbell. Kyseinen Chihuahua poistui valitettavasti keskuudestamme koirien paratiisiin vuonna 2015, mutta hänen muistonsa elää varmasti meidän kaikkien sydämissä. Hyväksi onneksi sanonta ”koira on isäntänsä (emäntänsä) näköinen” ei päde Paris Hiltonin tapauksessa. Saat ihan itse päättää, kumpi pääsi pälkähästä.

Neymar

Jalkapallon ystäville nimi Neymar on takuulla tuttu. Barcelonan tähtihyökkääjä tunnetaan viihdyttävistä harhautuksista, uskomattomista maaleista ja mielipiteitä jakavastaan hiustyylistä. Harva Neymaria seuraava kuitenkaan tietää miehen intohimosta koiria kohtaan. Itse asiassa Real Madridin kannattajat uskovat, että Neymar harjoitteli harhauttelua Brasilian slummeissa vastustajinaan raivotautiset pitbullit – vitsit vitsinä.

Neymar nimesi koiransa toisen lempi ajanviettonsa mukaan Pokeriksi. Itse asiassa Neymar onkin yksi Team PokerStarsin uusimmista pelaajista – nähtäväksi jää, mikäli viheriön kikoista tulee olemaan hyötyä pelipöytien äärellä.

Serena Williams

Naistenniksen ehdoton kuningatar Serena Williams ei välttämättä tule ensimmäisenä mieleen koiraomistajana, mutta yllätys yllätys, tennisässän hihasta löytyy hauiksen lisäksi myös karvapallo. Ja nyt kyseessä ei ole ranskalaiset kainalokarvat, vaan Yorkshiren terrieri, joka esittäytyy maailmalle aina Serenan nostaessa pokaalin yläilmoihin. Eli siis vähän väliä, toisin sanottuna.

Miley Cyrus

Pitäisikö meidän itkeä vai nauraa Miley Cyruksen koiran puolesta? Katsomalla Mileyn uraa ja käyttäytymistä, Mileyn koiran Beanin on oltava samanaikaisesti sekaisin ja aina alasti. Lisätään tähän vielä se, että Beanin kieli on todennäköisesti enemmän suun sisällä kuin Mileyn tapauksessa. Toivotaan Beanille jaksamista omistajansa seurassa!

 

Elisabeth II

Englannin Kuningatar Elisabeth II on eittämättä yksi maailman vaikutusvaltaisimmista ihmisistä. Kuningattaren corgit ovat siis myös luultavasti melko mahtavia koiria. Itse asiassa Elisabeth II rakastaa corgeja niin paljon, että hänellä on ollut niitä yhteensä 30 kappaletta. Valitettavasti kuningatar päätti vuoden 2015 alussa, ettei Buckinghamin palatsiin enää tuoda uusia koiria, sillä hän pelkää kompastuvansa vanhalla iällään koiriin ja satuttavan itsensä.

DMX

Viimeisimpänä – mutta ei suinkaan vähäisempänä – on amerikkalainen hip-hop artisti DMX, joka taitaa todellisuudessa olla itse myös koira, mikäli hänen musiikkiaan kuuntelee tarkasti. Hänen kappaleensa ”Dogs for Life” sai ehkä vaikutteita Bahamenin ”Who Let the Dogs Out” –teoksesta, sillä levyllä kuulee ainoastaan DMX:n koiraimitaatioita. Tai sitten nämä äänet tulivat hänen taistelukoiriensa kidoista.

Kuten huomaat, koira on ihmisen paras ystävä – niin hyvässä kuin pahassa.

No Comments

Walesinspringerspanieli

Aktiivikoirista yksi monipuolisin on Walesinspringerspanieli, joka on sopiva lemmikki etenkin perheeseen, joka harrastaa paljon liikuntaa ja ulkoilua. Se viihtyy hyvin ihmisten seurassa ja ottaa reippaasti osaa työhön sekä leikkiin. Etuna on myös, ettei se hauku tarpeettomasti.

Rakenteeltaan vankka ja kaikin puolin sopusuhtainen koirarotu on myös vapaa monista vaivoista, jotka kiusaavat muita puhdasrotuisia lajeja. Se jalostettiin jo 1700-luvulla metsästykseen, ja siihen tehtävään sillä on yhä erittäin hyvät ominaisuudet. Kauniista muodostaa ja hyvästä käytöksestään sitä nähdään usein myös koiranäyttelyissä, sillä opittuaan hyvän käytöksen se soveltuu kaikenlaisten tehtävien suorittamiseen.

Sosiaalisena ja ystävällisenä koirana Walesinspringerspanieli sopii hyvin muiden koirien seuraksi sekä lemmikiksi lapsiperheisiin. Se on kooltaan keskikokoinen ja ketteräliikkeinen. Sen pitkä, tuuhea ja samalla silkkinen karva on kaksivärinen, eli valkoinen ja kauniin syvänpunainen. Rodulla on luppakorvat ja kauniit kasvot.

Ulkoiluttamiseen sopii vain laajat alueet, sillä tällä koiralla on paljon ylimääräistä energiaa, jota ei voi kannata kiusata hihnassa. Tottelevaisuuskoulutus on aloitettava pentuikäisenä ja päättäväisesti, jotta metsästysvietin omaava koira palaisi käskystä lenkiltään.

Walesinspringerspanielilla esiintyy toisinaan hermostuneisuutta ja arkuutta. Sille saattaa kehittyä pelkoreaktioita herkästä luonteestaan johtuen, etenkin jos pentuna se on joutunut pelkäämään tai säikkymään. Pennut ovat yleisti halukkaita ja nopeita oppimaan, siksi niiden koulutus on tärkeää suorittaa oikein. Kouluttamattomana tämä rotu on suurin piirtein mahdoton kontrolloida ja siksi aikuiskoulutukseen sopimaton.

No Comments

Mäyräkoira

Mäyräkoira näyttää kaapin alla kasvaneelta! Sen pitkää vartaloa kannattavat lyhyet, mutta erittäin vahvat jalat. Rotu on kehitetty kaivamaan ja metsästämään luolissa asuvia pieneläimiä ja siihen tehtävään sen ruumiinrakenne sopiikin varsinaisen hyvin.

Useimmat yksilöt ovat nykyisin viehättäviä lemmikkejä ja seurakoiria, vaikkakin niitä käytetään yhä luolakoirina ja metsästyksessä esimerkiksi rusakon ja metsäkauriin ajoon.

Luonteeltaan Mäyräkoira on usein itsepäinen, ja reviiriään vahtiva koira. Se on hyvä vartija, eikä sen ohi kävele mitkään tunkeilijat ilman metakkaa. Mäyräkoirilla sanotaan mataluudestaan huolimatta olevan ison koiran asenne ja itsevarmuus, mikä kuuluu sen luontaiseen olemukseen. Aggressiivisuutta ei silti juurikaan esiinny. Vaikkakin omalle väelleen aina mukava ja ystävällinen, se ei välittömästi luota vieraisiin.

Mäyräkoirien heikkous on sen pitkä selkä, mikä saattaa vioittua ja eläin kärsii selän välilevyjen vaurioista. Selkäongelmilta vältytään, jos koiralle ei kerry liikapainoa ja se saa liikuntaa sekä hyppyharjoitusta säännöllisesti. Kun koiralla on hyvät lihakset, ne tukevat luonnollisesti sen selkärankaa. Voimakkailla yksilöillä on myös vahvat hartiat.

Rotua esiintyy karkeakarvaisena, pitkäkarvaisena sekä lyhytkarvaisena. Turkki ei tarvitse trimmausta, mutta kaipaa silloin tällöin pesua, koska mataluudestaan johtuen sen vatsa likaantuu helposti ulkoillessa. Harjaaminen auttaa pitämään turkin siistinä ja puhtaana.

Mäyräkoira jalostettiin Saksassa 1700-luvulla, mistä sen suosio levisi kaikkialle Eurooppaa. Se on
ollut hovien suosikki useassakin kuningashuoneessa ja nykyisessä muodossaan siitä on jalostettu useampiakin erillisiä koirarotuja, joille on ominaista niiden mataluus.

No Comments

Mopsi

Seurakoiraksi sopiva Mopsi on alkujaan Kiinasta. Se on pienestä koostaan huolimatta vilkas liikkumaan ja innokas ulkoilija, jolle riittää vauhdiksi reipas kävelytahti. Mopsi on jo alunalkujaankin seurakoiraksi jalostettu, joten sen kouluttaminen erityistehtäviin ei ole helppoa. Vaikka se onkin aika ajoin itsepäinen, se rakastaa seuraa ja huomiota, jota se saa pelkällä olemuksellaan ja huolehtivaisella katseellaan. Koska se on pienikokoinen, se ei ole ehkä sopiva lemmikki lapsiperheeseen vankasta ruumiinrakenteestaan huolimatta. Rauhallisena ja helppohoitoisena se on kuitenkin miellyttävä seuralainen vaikkapa ikäihmisille, jotka nauttivat päivittäisestä kävelykaverista. Mopsin turkki on helppohoitoinen ja likaa hylkivä. Hoidosta selviää pelkän harjauksen avulla karvanlähdön aikaan. Makupaloja on hyvä rajoittaa, ettei se pääse ylilihavaksi.

Rodulle ominaiset ulkonevat silmät ovat alttiita vaurioille. Piikkiset kasvit kuten ruusut ja kaktukset on hyvä pitää pois tämän koiran koti- ja pihapiiristä. Sen tylppä nenä ei suojaa juurikaan kasvoja. Kuonon lyhykäisyys aiheuttaa rodulle hengitysteiden sairauksia.

Lyhyt karvapeite ei juurikaan lämmitä koiraa jos se kastuu, joten koiran huolellinen kuivaaminen sateen jälkeen on tärkeää. Koira ei myöskään kestä kuumaa ilmaa hyvin, joten varjoisa lepopaikka on sille tärkeää helteiden aikaan, jotta vältyttäisiin lämpöhalvauksilta. Koiraa ei saa koskaan jättää kuumaan autoon odottamaan aurinkoisella säällä.

Historiasta tiedämme Mopsien olleen suosittuja ylhäisöpiireissä sekä kuninkaallisissa hoveissa. Ehkä tästä tietoisena se on yhä melkoisen oman arvonsa tunteva koira.

No Comments

Akita

Japanista alkujaan tullut Akita on suurikokoinen vuoristojen koira. Rotu jalostettiin metsästykseen, ja se pystyy ottamaan kiinni suurikokoisiakin eläimiä ja estämään niiden paon, jotta jäljessä tulevat metsästäjät voivat tappaa eläimen. Akita toimii siis yksin riistan jäljityksessä, ja tämä luonteenpiirre on yhä koiraa hankittaessa huomioon ottava seikka: Akita on itsenäinen ja ottaa dominoivan aseman laumassa. Se muodostaa reviirin, jota se puolustaa, eikä juurikaan siedä muita samaa sukupuolta olevia koiria lähettyvillään. Kotona se loikoilee mielellään yksinäänkin tarvitsematta päivittäisiä virikkeitä, mutta säännöllinen lenkkeily on tietenkin hyvin tarpeellista tällekin koirarodulle.

Suuren kokonsa takia Akita ei sovi lapsen lemmikiksi. Se on vahva, ja luonteenpiirteidensä takia sitä ei pidä viedä lenkille ilman hihnaa. Yllättävissä tilanteissa koira pysyy yleensä rauhallisena ja on yleensä lapsiystävällinen – joskin tämä piirre on yksilökohtaista, kuten kaikilla koirilla.

Akitaa on kasvatettava johdonmukaisesti ja määrätietoisesti. Suuresta koostaa huolimatta Akita ei syö valtavaa määrää ruokaa, mutta kasvaa nopeasti pennusta täysikokoiseksi.

Akitarodulla on suurehkot pystykorvat ja ystävälliset kasvot. Sen turkki on tuuhea ja pysyy kunnossa säännöllisellä harjauksella. Rotu on jakautunut kahtia riippuen siitä onko rotu peräisin Japanista vai sodan jälkeen Amerikassa jalostetusta Akitarodusta. Hyvän hajuaistinsa avulla Akita sopii jäljitys sekä hakutoimiin. Onpa niitä joskus käytetty vetoeläiminäkin, mutta luonteensa puolesta se ei sovellu yhteistyöhön muiden koirien kanssa.

No Comments

Siperianhusky

Aito työkoira, jolla on pitkät perinnejuuret Arktisten alueiden koiravaljakkona, Siperianhuskyn monet luontaiset taipumukset yhteistyöhön sekä kestävyyteen ovat taanneet tämän koirarodun maineen jo satoina vuosina. Rekikoiria ei juurikaan tarvita napapiiriä etelämpänä, missä Siperianhusky on suosittu seurakoira ja kodin lemmikki.

Vaan millaisen lemmikin Siperianhuskystä saa? Työkoiran voi ottaa pois töistä, mutta tekemisen tarvetta ei voi ottaa pois koirasta. Niinpä Siperianhuskykin hyötyy ja jopa kaipaa säännöllistä toimintaa ja kulutusta, jonka tulee olla jatkuvaa, eikä loppu pentuikään. Se kaipaa vaeltamista laajoilla alueilla, ja jos isäntä ei täytä tätä toivetta, koira pyrkii karkaamaan omille lenkeilleen. Karkaamis-suunnitelmissaan se saattaa kaivaa itsensä aidan alta tai hypätä aidan yli, ellei sen korkeus riitä estämään hyppäämistä. Aidan korkeus on oltava vähintään kaksi metriä, vaikka hyväkuntoisen koiran tiedetään ylittäneen noin 2.44 metriä korkean aidan. Mutta miksi kiusata tätä sudensukuista vaeltajaa vangitsemalla se? Parasta olisi järjestää sille tarpeidensa mukaista liikuntaa ja virikkeitä.

Siperianhusky on suden kaltaisesti vahvasti laumaeläin. Se jopa ulvoo usein haukkumisen sijaan. Yksin jäädessään se voi pistää hulinaksi ja tuhota ympäristöään purren ja kalvaen turhautuessaan. Hyvää seuraa sille ovat muut koirat, jos perheen väki ei riitä jatkuvaksi kumppaniksi. Jos koira ei löydä muuta ajettavaa, eteen sattunut kissa käy harjoituksesta.

Lempeän luonteensa vuoksi rotu on miellyttävä seuraeläin ja sen tiedetään pystyvän jopa huoltamaan lapsia tarpeen tullen.

No Comments

Englanninbulldoggi

Tässä esimerkki koirarodusta, joka alkuperäisen tarkoituksensa kadotessa on jalostettu puhtaasti seura- ja näyttelykoiraksi. Kuten nimi viittaa, Bulldoggia käytettiin teurastamoissa sekä härkätaisteluissa viihdyttämään verenhimoisia katsojia. Koiralla oli kokoa, voimaa ja otteita vankassa kehossaan sekä purkuotteeseen kehitetyissä leuoissaan hyökkäämään itseään paljon isompien härkien kimppuun.

Kun härkätaistelut kiellettiin, jäi Englanninbulldoggi ilman roolia. Rotu olisi loppunut, ellei sen aggressiivisuutta olisi jalostettu pois. Nykyisin Englannin kansalliskoira – Englanninbulldoggi, on siis lempeä ja kiltti seuralainen, vaikkakin sen pitkä alaleuka saakin sen yhä näyttämään tappeluun alttiilta rodulta. Osa sen itsepäisyyttä on säilynyt nykyroduillekin ominaisena piirteenä.

Koira on myös könttimäisen tanakka ja lihaksikas. Sen erityisominaisuutena suuri pää sekä kasvojen ja pään löysä nahka, joka poimuuntuu otsalle, poskiin ja kaulaan sekä eturuumiiseen. Lyhyessä karvassa poimut näkyvät selvästi. Yksilön hoitoon kuuluu ihopoimujen huolellinen puhdistaminen jotta tulehduksilta säästyttäisiin.

Jalostuksen tuloksena on saatu myös silmäsairauksista kärsivä koirarotu. Lyhyen kaulan ja litistetyn kuonon rasittamana koira kuorsaa ja kärsii hengitystievaikeuksista. Rakenteensa ja perimän vuoksi niillä esiintyy usein sydänsairauksia. Englanninbulldoggin keskimääräinen elinikä on vain vajaat seitsemän vuotta.

Omistajan on hyvä muistaa, että tämä koira ei ole aktiivinen ulkoilija ja kärsii korkeista lämpötiloista. Ne eivät pysty juurikaan juoksemaan, eikä niiden asuintiloissa pidä olla portaita.

Järkevistä syistä johtuen, rodun aiempia, kehon ja pään terveempiä muotoja on ryhdytty jalostamaan takaisin Englanninbulldoggin piirteisiin. Ei ole lainkaan mielekästä tai taloudellisesti käsitettävää syytä jalostaa sairauksista kärsivää lemmikkiä.

No Comments

Labradorinnoutaja

Isokokoisista koirista Labradorinnoutaja on yksi suosituimmista roduista ja siihen löytyy moniakin syitä. Koira on ystävällinen, iloinen ja uskollinen perheenjäsen kaiken ikäisille. Se on sopeutuva ja viisas oppimaan uusia asioita koko ikänsä. Pentumaista käytöstä kestää jopa neljä vuotta, jolloin sen kanssa on leikittävä erittäin usein. Suurikokoisena koirana Labradorinnoutaja tarvitsee paljon liikuntaa ja pitkiä lenkkejä joka säällä, jotta se pysyisi valppaana ja terveenä.

Koulutus ja tottelevaisuus on mieleistä puuhaa näille koirille. Labradorilla on vahva halu miellyttää omistajaansa, mikä tekeekin siitä oivallisen kaverin yhteistyöhön. Aggressiivisuutta rodulla on erittäin vähän.

Labradorinnoutaja on oikea ”vesipeto”! Sen alkuperäinen käyttötarkoitus oli kalastajien apuna noutaen saaliita tai verkkojen päitä vedestä. Vaikka rotua on jalostettu metsästyskoirien kanssa, sen oivallinen uimataito on säilynyt nykykannoille. Koiran on annettava tottua uintiin omatahtoisesti – pentuna veteen pudonnut koira tulee aina välttämään avovettä. Aikuisen Labradorinnoutajan turkki on melkeinpä vedenpitävä, suojaten sitä hyvin kylmältä.

Labradorinnoutajan suosioon on vaikuttanut sen monipuolisuus usealla eri alalla. Näitä koiria käytetään opaskoirina ja liikuntavammaisia avustavina koirina. Sen herkkä hajuaisti on hyödyksi esimerkiksi huumeita ja räjähdysaineita etsittäessä. Sen voi kouluttaa sienimetsällekin ja niin löytyvät herkulliset tatit metsästä kätevästi koiran kanssa.

Labradorit rakastavat hellimistä, ja niitä käytetäänkin terapiakoirina lempeän luonteensa vuoksi. Koiran silittäminen rauhoittaa ahdistuksesta tai yksinäisyydestä kärsiviä ihmisiä. Lenkkeily ja ulkoilu koiran kanssa on terveellistä ajanviettoa liikunnallisesti sekä henkisesti parantava vaihtoehtoishoito.

No Comments

Beagle

Vanttera pikkukoira, Beagle, on energinen ja ystävällinen kumppani. Jokaisen yksilön turkki on laikutukseltaan erilainen, vaikkakin hännän pää on aina valkea. turkin päävärit ovat musta, ruskea ja valkoinen. Turkki on tiheä ja helppohoitoinen joka sään turkki, joka pysyy kauniin kiiltävänä ajoittaisella harjauksella.

Beagle on yksi vanhimmista metsästykseen jalostetuista koiraroduista. Niillä on erinomainen hajuaisti ja runsaasti energiaa, kestävyyttä ja päättäväisyyttä ajaa riistaa pitkiäkin matkoja. Ajovaiston iskiessä päälle koiraa on vaikea saada jättämään ajo kesken.

Perhekoirana Beagle on sopeutuva ja se oppii herkästi asioita älykkyytensä ansiosta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että se oppii käyttämään tilaisuuksia hyväkseen hoitajan kääntäessä selkänsä. Karkuteille vilkas veijari säntää tilaisuuden tullen ja ahneena ruuan perään se nappaa vaikka ostokset suihinsa, jos ne on jätetty sen ulottuville. Perheen on totuttava välttämään jättämästä tällaisia kiusauksia koiralle.

Beaglen kouluttajan on oltava johdonmukainen ja ainakin yhtä peräänantamaton kuin koirakin. Tottelevaisuuskoulutus siis saattaa olla vaativaa, mutta ei mahdotonta. Se oppii suorittamaan temppuja ja tehtäviä, jos palkkiona on ruokaa. Käytä aina koirille terveellisiä herkkuja palkitessasi sen käytöstä.

Beagle sopii mainiosti toisen koiran kaveriksi perheeseen, sillä se on seurallinen ja kiltti. Seuralaiseksi sopivat etenkin rodut, jotka eivät omaa metsästysviettiä, kuten esimerkiksi Saksanpaimenkoira. Ei kannata hankkia kaveruksia, jotka suunnittelevat karkumatkoja yhdessä.

Beagle tarvitsee paljon ulkoilua ja mahdollisuuksia juoksuun. Kunhan pidät koirasi hihnassa, varmistat pysyväsi sen mukana – muutoin saatat pudota vauhdista.

No Comments

Saksanpaimenkoira

Maailman monipuolisin ja laajin eri tehtäviin koulutettu koirarotu on kiistelemättä Saksanpaimenkoira. Se soveltuu ominaisuuksiensa puolesta hyvinkin vaativiin tehtäviin, joihin se yltää huolimatta vaatimattomasta alkuperästään paimenkoirana.

Saksanpaimenkoira on erittäin uskollinen ohjaajalleen ja perheelleen. Sen soveltuvuus yhteistyöhön on merkittävä taito pelastustehtävissä ja palvelukoirana. Luonteeltaan rohkeana se puolustaa reviiriään ja perhettään uskaliaasti ja tehokkaasti. Se on vahva ja nopea, älykäs sekä toimelias. Ei ihme, että eri laitokset ja viranomaiset käyttävät juuri tätä koirarotua soveliaana moniin erityistehtäviin.

Vaikka Saksanpaimenkoiria koulutetaan usein työkoiriksi, niistä useimmat ovat kuitenkin suosittuja perhekoiria. Omistajan on paras keskittyä pennun kasvatukseen ajoissa, jotta rodun parhaat puolet tulisivat nautituksi oivallisen seurakoiran etuina.

Saksanpaimenkoira on melkoisen suurikokoinen ja se tarvitsee oman tilansa asunnossa sekä pihalla. Sen ulkoiluttaminen on tärkeää ja sillä on hyvä olla mielekkäitä tehtäviä suoritettava pitkillä lenkeillä. Tapakoulutuksen saanut Saksanpaimenkoira on välinpitämätön muita koiria, eläimiä sekä vieraita ihmisiä kohtaan, eikä osoita tarpeetonta aggressiivisuutta vartijan maineestaan huolimatta.

Perhekoirana Saksanpaimenkoira on helppohoitoinen, mitä sen turkin kunnossapitoon tulee. Rodun turkki on joko lyhyt tai pitkäkarvainen, mutta se ei tarvitse trimmausta. Jos turkki on likainen, pesu ja viikoittainen harjaus on hyvä suorittaa vaikkapa vain kunnon ja terveyden tarkkailun vuoksi. Näin vahva ja suurikokoinen koira on paras opettaa sietämään turkin käsittelyä ja hampaiden puhdistusta yleiskunnon ylläpitämiseksi.

No Comments